Hei lapset!
Me madot olemme aika taitavia biojätteen muuttamisessa mullaksi, mutta nyt sitä jätettä tuntuu syntyvän ihan liikaa. Olemme olleet ihan ihmeissämme! Olemme huhkineet hiki hatussa ja pohtineet, miksi ihmeessä syömäkelpoista ruokaa menee niin paljon biojätteeseen.
Voisitteko te lapset auttaa meitä matoja ja tutkia, mistä kaikki syömäkelpoinen ruoka tulee sinne biojäteastiaan? Mitä pitäisi tehdä, että biojäteastia ei olisi niin täynnä? Minun pitää nyt pitää pieni tauko ja sulatella täyttä vatsaani hetken aikaa ennen kuin on pakko taas ryhtyä hommiin, että saadaan biojätteet käsiteltyä…
T: Mauri Mato
Tausta
Ruokahävikki on roskiin päätynyttä syömäkelpoista ruokaa. Kaikkein eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. Suomessa heitetään roskiin syötäväksi kelpaavaa ruokaa noin 20-25 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Noin kolmannes kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy ruuasta. Maailmanlaajuisesti tuotetusta ruuasta heitetään pois noin kolmasosa, eli 1,3 miljardia tonnia. Tämä määrä riittäisi ruokkimaan noin kaksi miljardia ihmistä.
Tavoite
Harjoitella muutoksen havainnointia, mittaamista, yhteistyötä ja ongelmanratkaisua.
Työohje
- Mitkä ovat lempiruokianne? Jääkö joskus ruokaa syömättä? Punnitkaa muutaman päivän ajan, kuinka paljon ryhmältänne menee ruokaa hävikkiin. Voitte käyttää ruuan keräämiseen muoviastiaa ja punnitsemiseen keittiövaakaa. Laittakaa punnitusten tulokset ylös.
- Pohtikaa yhdessä, miten saisitte vähennettyä hävikkiruuan määrää. Askarrelkaa yhdessä ehdotuksistanne julisteet ruokailutilan seinille.
- Kokeilkaa, onnistutteko vähentämään ruokahävikkiä keksimillänne keinoilla. Punnitkaa viikon ajan hävikkiin mennyt ruoka ja verratkaa määriä edellisen viikon määriin. Laskivatko määrät? Mikä auttoi ruokahävikin pienenemiseen? Voisitteko vaikuttaa ruokahävikin syntymiseen myös kotona?