HÄVIKKIVIIKKO

Hei lapset!

Me madot olemme aika taitavia biojätteen muuttamisessa mullaksi, mutta nyt sitä jätettä tuntuu syntyvän ihan liikaa ja me olemme olleet ihan ihmeissämme! Me madot olemme hiki hatussa huhkineet ja pohtineet miksi ihmeessä syömäkelpoista ruokaa menee niin paljon biojätteeseen.

Voisitteko te lapset auttaa meitä matoja ja tutkia mistä se kaikki syömäkelpoinen ruoka tulee sinne biojäteastiaan ja mitä pitäisi tehdä että biojäteastia ei olisi niin täynnä? Minun pitää nyt pitää pieni tauko ja sulatella täyttä vatsaani hetken aikaa ennen kuin on pakko taas ryhtyä hommiin, että saadaan biojätteet käsiteltyä…

T: Mauri Mato

Tausta  

Ruokahävikki on roskiin päätynyttä syömäkelpoista ruokaa. Kaikkein eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. Suomessa heitetään roskiin syötäväksi kelpaavaa ruokaa noin 20-25 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Noin kolmannes kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy ruuasta. Maailmanlaajuisesti tuotetusta ruuasta heitetään pois noin kolmas osa, eli 1,3 miljardia tonnia. Tämä määrä riittäisi ruokkimaan noin 2 miljardia ihmistä. 

 Tavoite 

Harjoitella muutoksen havainnointia, mittaamista, yhteistyötä ja ongelmanratkaisua 

 Työohje 

  1. Mitkä ovat lempiruokianne? Jääkö joskus ruokaa syömättä? Punnitkaa muutaman päivän ajan kuinka paljon ryhmältänne menee ruokaa hävikkiin. Voitte käyttää ruuan keräämiseen muoviastiaa ja punnitsemiseen keittiövaakaa. Laittakaa punnitusten tulokset ylös. 
  2. Pohtikaa yhdessä miten saisitte vähennettyä hävikkiruuan määrää. Askarrelkaa yhdessä ehdotuksistanne julisteet ruokailutilan seinille. 
  3. Kokeilkaa onnistutteko keksimillänne keinoilla vähentämään ruokahävikkiä. Punnitkaa viikon ajan hävikkiin mennyt ruoka ja verratkaa määriä edellisen viikon määriin. Laskiko määrät? Mikä auttoi ruokahävikin pienenemiseen? Voisitteko vaikuttaa ruokahävikin syntymiseen myös kotona? 

 

Kiertotaloustehtävä, Varhaiskasvatus
Teema: Kiertotalous
Näitä tarvitset: keittiövaaka, muoviastia, paperia ja kyniä

TAKAISIN